Polarisoituneen keskustelun purkaminen

Kiistatilanteissa on tavallista, että keskustelu polarisoituu: kiistan yksi osapuoli alkaa edustaa yhtä kantaa ja toinen toista kantaa. Kumpikin seisoo omassa kannassaan järkähtämättömästi ja yrittää saada toista kammettua omalle puolelleen. Miten polarisaatio syntyy ja kuinka sitä voi purkaa?

Polarisoituneessa keskustelussa käsillä olevan dilemman eri ratkaisuvaihtoehdot henkilöityvät ja kiistakumppanit tuovat esiin vain oman kantansa hyviä puolia ja toisen kannan huonoja puolia. Tämä vahvistaa vastakkainasettelua, joka ei yleensä ole todellinen. Tosiasiassa kumpikin tietää, että ongelma ei ratkea valitsemalla vain jompi kumpi vaihtoehto, vaan keksimällä ratkaisu, joka ottaa huomioon kummankin näkökulman esille tuomia tärkeitä tavoitteita ja taklaa kumpaankin kannan ongelmia.

Esimerkkinä polarisaatiosta voi käyttää vaikkapa jotain koronatilanteeseen liittyvää keskustelua: Perheen vanhemmat riitelevät siitä, voiko lapsi osallistua harrastuksiin korona-aikana. Toinen vanhempi sanoo, että lapsen täytyy saada osallistua, koska se edistää lapsen sosiaalisuutta, kasvua, kehitystä, terveyttä jne.

Toinen vanhempi on huolissaan perheen turvallisuudesta, tartuntojen leviämisestä ja yhteiskunnallisesta vastuusta, töiden teosta ja koulunkäynnistä, jos lapsi altistuu ja joudutaan karanteeniin jne. Hän pitää toista vanhempaa vastuuttomana. Toinen pitää häntä turvallisuushysteerikkona.

Vaikuttaa siltä, että vain toiselle on tärkeää lapsen kehittymisen ja kasvun tukeminen ja toinen on ”turvallisuushysteerikkl” ja että vain toiselle turvallisuus ja vastuullisuus ovat tärkeitä ja toinen on ”vastuuton”. Oikeasti kumpikin pitää sekä turvallisuutta tai lapsen kasvun tukemista tärkeinä ja haluavat löytää ratkaisun, jossa polariteetin kummankin puolen arvokkaat asiat tulevat huolehdituiksi. Mutta keskustelu junnaa paikallaan.

Työpaikalla polarisoituvan keskustelun tavallisia vastakkainasetteluita ovat:
kustannukset / laatuun panostaminen,
hyvinvointi / tehokkuus,
työ / vapaa-aika,
turvallisuus / taloudellisuus,
esimiestyössä esim: puuttuminen / itseohjautuvuus.

Kuinka polarisoituneen tilanteen voisi purkaa?

Kuinka synnyttää keskustelu, jossa tunnustetaan, että käsillä oleva ongelma on vaikea ratkaista, eikä kumpikaan ilmeinen ratkaisu ole vailla ongelmia? Kuinka luoda rakentava keskustelu, jossa kumpikin osapuoli on vapaa tutkimaan valintojen hyviä ja huonoja puolia. Kuinka päätyä johonkin toistaiseksi parhaalta tuntuvaan ratkaisuun ilman, että kukaan häviää tai alistuu?

Yksi idea, on käydä keskustelua asiasta uudessa järjestyksessä.

Polarisoituneessa tilanteessa kumpikin osapuoli kertoo oman näkemyksensä plussista ja toisen näkemyksen miinuksista. Polarisoitunut keskustelu on nelikenttä, jossa kumpikin puhujaosapuoli viihtyy vain kahdessa neljästä ruudussa (ks. kuva yllä).

Jos harkitset ottavasi esille asian, josta syntyy aina samoja kaavoja ja vuorosanoja toistava riita, kokeille ensi kerralla jotain uutta. Viivytä puhetta oman kantasi hyvistä puolista ja toisen kannan huonoista puolista ja lähde liikkeelle sanomalla kaikki se, mitä toinen osapuoli tavallisesti sanoo.

Jos kyse on vaikka tuosta harrastusten aloittamisesta ja itse olet vastustanut sitä, aloita asiasta keskuseteleminen (1) oman kantasi huonoista puolista.

”Haluaisin puhua sinun kanssasi Emmin jalkapallon aloittamisesta, nyt kun harkat taas alkavat tauon jälkeen. Minä en haluaisi, että hän menee harkkoihin vielä. Tiedän, että aloittamisen lykkääminen on ongelmallista. Jalkapallo on hänelle tärkeä asia ja pitää siitä todella. Hänen kuntonsa voi todella huonota, kun muutenkin nyt pääsee huonosti liikkumaan ja hänen on vaikea innostua liikkumaan yksin. Lisäksi sillä, että harkkojen lykkäämisellä voi olla muitakin huonoja seurauksia. Entä jos hän ei korona-ajan jälkeen enää innostukaan jalkapallosta? Tai entä jos monikin on päästämättä lasta harkkoihin ja jalkapalloseura joutuu pysyvästi lopettamaan toimintansa? ” 

Kun aloitat näin, tuot ensimmäisenä esille kaikken sen, mitä toinen on aiemmilla kerroilla yrittänyt sinulle sanoa. Nyt hän kuulee, että olet kuullut häntä ja hän kuulee, että hänen pointtinsa ovat relevantteja ja ymmärrettäviä ja että hänen puheensa on mennyt perille.

Siirry seuraavana toiseen ruutuun, jossa et polarisoituneessa keskustelussa ole tavannut olla: (2) Vastapuolen ehdotusten hyvien puolien esiin tuominen.

”Jos Emmi aloittaisi jalkapallon jälleen, hänellä olisi mahdollista olla kavereiden kanssa ja liikkua. Hän saisi vastapainoa koululle. Joukkueessa oleminen on ollut hänelle kasvattavaa, se on lisännyt hänen kärsivällisyyttään ja sinnikkyttään, hän on saanut miettiä asioita myös muiden kannalta, oppinut pelmaamaan joukkueessan. Häntä ei tarvitsisi olla patisetelemassa niin paljon muuten liikkumaan ja toisaalta hän ehkä jaksaisi liikkua muutenkin enemmän. Hän saisi iloa ja onnistumisen elämyksiä. Kotona olisi välillä vähän väljempää, kun yksi energinen lapsi on hetken harrastuksessa.”

Kun olet nyt puhunut kaikkea sitä, mitä tyypillisessä riidassa toinen osapuoli sanoo, vapautat toisen sanomaan jotain muuta.

Kun siirryt itsellesi tuttuihin ruutuihin, voit vielä kerrata, että kaikki mitä edellä olet tuonut esiin ja mitä toinen osapuolin on tyypillisesti sanonut, on sinulle tärkää.

”Tiedän että jalkapallon aloittamisen lykkäämisessä on paljon huonoja puolia ja ymmärrän hyvin huoltasi niistä. Myös minulle on tärkeää käsitellä näitä huolenaiheita. Ymmärrän, että jalkapallon aloittamisessa olisi paljon hyviä puolia ja ymmärrän, että sinulle on tärkeää edistää näitä asioita lapsemme elämässä, myös minulle ne ovat tärkeitä asioita…”

Sitten siirryt (3) vastapuolen kannan huonoihin puoliin… Ja erittäin tärkeä asia sitä ennen… Jos mahdollista, älä sano MUTTA, sano mielumin JA. Kuulostele itse, miten erilaiselta tuntuu sanoa mutan paikalla ”ja samalla”.

”… ja samalla olen huolissani meidän perheen turvallisuudesta. Jos Emmi saa koronatartunnan me voimme kaikki saada sen. Olen huolissani hänen ja meidän kaikkien terveydestä, koska kyse on vakavasta sairaudesta. Kukaan ei voi tietää millainen versio sairaudesta sattuu itselle tulemaan ja sairaus voi olla todella rankka. Lisäksi jos hän saisi tartunnan, saattaisimme kaikki joutua jäämään karanteeniin. Karanteeni haittaisi meidän kummankin työtä (ja mahdollisesti kipeä lapsi kotona hoidettavana lisäksi). Lisäksi mietin, onko vastuullista antaa lapsen nyt mennä. Eikö meidän pitäisi olla vastuullisia ja tehdä kaikkemme tartuntojen pitämiseksi minimissä.”

Viimeisenä voit siirtyä (4) oman kantasi hyviin puoliin.

”Jos hän voisi lykätä jalkapalloharrastuksen aloittamista, meillä olisi parempi mahdollisuus huolehtia perheemme turvallisuudesta ja välttyä sairastumiselta. Eikä tarvitsisi stressata niin paljon siitä, kuinka muut harkkoihin tulevat huolehtivat hygieniasta, eikä miettiä miten työt järkkääntyvät, jos joudumme karanteeniin. Minulle on hirveän tärkeää meidän kaikkien hyvinvointi ja turvallisuus ja tiedän, että sinäkin välität sellaisista asioista.”

Jos avaat tällä tavalla keskustelua, ratkaisu voi löytyä hyvinkin monesta eri suunnasta. Voidaan päätyä siihen, että jalkapalloharrastukseen menoa lykätään turvallisuuden vuoksi. Kuitenkin pitää keksiä, miten ratkaistaan silloin keskeiset huolenaiheet. Voiko seuraa tukea jotenkin, että se pysyy pystyssä? Voiko valmentajalta saada ohjeita omatoimisiin tai pienen porukan harkkoihin? Miten lasta kannustetaan pitämään huolta kunnostaan? Keksitäänkö ryhmässä toimimisessa kehittymiseen jotain ratkaisuja, jotka voi hoitaa etänä tai niiden kavereiden kanssa, joita jo näkee?

Yhtä lailla voidaan päätyä siihen, että jalkapalloon mennään ja keksitään keinoja tehdä siitä turvallisempaa: valmentaja ei peluuta koko joukkuetta yhdessä, huolehditaan erityisen hyvin hygieniasta ennen ja jälkeen harkkojen. Keskustellaan jo etukäteen siitä, miten työasiat hoidetaan, jos perhe joutuu karanteeniin jne. 

Keskustelujärjestystä muuttamalla kiistan osapuolet tulevat ulos poteroituneesta näkökulmastaan ja alkavat kumpikin nähdä asiaa kokonaisuutena. Osapuolet voivat liikkua vapaasti missä tahansa nelikentän ruuduista, tarkastella kantojen hyviä ja huonoja puolia. He voivat ratkoa dilemmaa luovasti ja yritää löytää ratkaisua, jossa toteutuu kummankin kannan esiin tuomista tavoitteista mahdollisimman monet toteutuvat ja kaikki keskeiset huolenaiheet on huomioitu.

Kokeilepa tätä seuraavalla kerralla poteroituneeseen keskusteluun, paperilappu esiin ja nelikenttää piirtämään!

Terkuin,