Pidän todella paljon amerikkalais-belgialaisen Esther Perelin tavasta käsitellä työpaikan ihmissuhteita. Esther Perel on taustaltaan parisuhdeterapeutti, mutta hän työskentelee myös esim. start up -yritysten kanssa niiden ihmissuhdeosaamisen vahvistamiseksi. Perel korostaa, että emme lakkaa olemasta ihmisiä yksityiselämästä työpaikalle siirtyessämme, vaan viemme mukanamme kaiken sen mitä olemme lapsesta lähtien ihmissuhteteissamme oppineet itsestämme ja toisista.
Emme välttämättä varaa työpaikalla aikaa syville ihmisyyttä koskeville keskusteluille ja ymmärryksen syventämiselle toistamme edes silloin kun solmimme todella tärkeitä yhteistyösuhteita. Kannattaisi! Sillä yhteistyön vaikeudet eivät välttämättä syvimmiltään sittenkään johdu oman alan haastavuudesta, vaikeuksista, vastoinkäymisistä tai yhteen sovittamattomista persoonista, vaan siitä, ettemme oikein ymmärrä dynamiikkaa yhteistyösuhteiden takana.
Alla on Esther Perelin kehittämäs kysymyspatteristo erityisesti yhteistyösuhteiden alkuihin, kun etsimme sopivaa yhteistyökumppnia. Kysymykset auttavat keskustelemaan mahdolliseen tulevaan yhteistyöhön vaikuttavasta ihmissuhdedynamiikasta. Esther Perel jakoi kysymyssarjan instagramissa otsikolla: Mitä start upin yrittäjäkumppania etsivien kannattaa kysyä toisiltaan? Mielestäni nämä kysymykset sopivat kuitenkin start up -yrittäjien lisäksi ihan kaikille, jotka etsivät kumppania yhteistyösuhteeseen, jossa on paljon pelissä.
Perel on jakanut kysymykset seitsemän ihmissuhdedynamiikkaa jäsentävän verbin alle. Kysymyksiin ei ole oikeita ja vääriä vastauksia. Ideana on, että vastauksista suketuva keskustelu auttaa tutkailemaan uteliaasti yhdessä mahdollisen yhteistyön dynamiikkaa: jos sinä suuntaudut näin ja minä näin, niin mitähän meillä on edessä yhdessä, millaista meidän olisi työskennellä yhdessä? Toisaalta keskustelu voi johtaa myös huomaamaan, mille olisi hyvä pysyä avoimena mitä meillä olisi mahdollisuus oppia toisiltamme.
Mitä kysyä kun etsit itsellesi yhteistyökumppania?
Verbi 1: Pyytää
Pyytämistä käsittelevien kysymysten kautta tutkitaan, kuinka selvillä on omista tarpeistaan ja toiveistaan. Kuinka mukavalta tai epämukavalta pyytäminen tuntuu?
- Oletko aina tiennyt, mitä haluat elämältä?
- Kun kohtaat ongelmia, pyydätkö apua vai oletko taipuvaisempi selviämään kaikesta itse?
- Mikä on kaikkein vaikein asia, mitä olet koskaan joutunut pyytämään?
Verbi 2: Ottaa
Kun antaa itselleen luvan tuntea, että on ansainnut aikaa, huomioita ja resursseja, on helpompi kekittyä tekemiseensä täysivaltaisesti ja tarttua tilaisuuksiin. Näiden kysymysten avulla voi tutkia oikeutuksen tunnetta.
- Mitä teet, kun huomaat jotain, josta koet että haluat tai ansaitset sen?
- Miten koet tilanteet, joissa ollaan aloitteellisia, tehdään ehdotuksia, otetaan paljon tilaa ja aikaa ja pyydetään ideoita?
- kuvaa tuntemuksiasi tilanteessa, jossa joku nappaa mikin ja kaikkien huomion itselleen
Verbi 3: Saada
Saaminen ei ole sama asia kuin ottaminen. Saadessaan kytkeytyy haavoittuviin osiin itsestä, kun taas ottaessaan kytkeytyy itseriittoisiin osiin itsessän, itseriittoisuuteen ja oikeutukseen. Kun otan jotain vastaan toiselta, annan toisen pitää huolta itsestäni.
- Miten suhtaudut yllätyksiin kuten yllätysjuhliin tai -lahjoihin?
- Kerro viimeisimmästä kerrasta, kun sait apua joltain toiselta. Miltä sinusta tuntui silloin?
- Kerro tilanteesta, jolloin pyysit jotain, mikä on sinulle tärkeää ja sait mitä pyysit. Miltä sinusta silloin tuntui?
Verbi 4: Antaa
Antaminen on tapa harjoittaa runsauden asennetta, sellaista suhtautumistapaa, että minulla on riittävästi eikä liian vähän ja minulta riittää jaettavaksi muille. Antaminen voi kuitenki yhtälailla olla keino vältellä konfliktia, miellyttää muita ja kääntää selkä omille tarpeilleen.
- Annatko silloin kun sinulta pyydetään, vai oletko taipuvainen antamaan pyytämättä?
- Kun itse olet runsauden keskellä, mitä teet resursseillasi?
- Entä niukkuden aikoina?
Verbi 5: Tunnustaa
Tunnustaminen on rehellisyyttä. Tunnustaminen on sitä, että kohtaa totuuden myös silloin kun se on epämukava: kun tuli mokattua, oltua väärässä, jouduttua liemeen. Näiden kysymysten kautta voi tutkia omaa suhdetta tosiasioiden kohtaamiseen ja kykyyn sietää epämukavuutta ihmissuhteissa.
- Onko joku sinulle anteeksipyynnön velkaa? Oletko sinä jollekulle anteeksipyynnön velkaa?
- Milloin viimeksi teit virheen? Kuinka tunnustit sen?
- Oletko koskaan muuttanut mieltäsi?
Verbi 6: Vastustaa
Ilman että sanoo ei, ei voi myöskään sanoa isosti kyllä. Vaikka tämän ymmärtäisi kuinka hyvin, voi silti kokea, ettei minulla ole oikeutta kieltäytyä. Vastustamista koskevat kysymykset ruokkivat uteliasuutta sitä kohtaan, miten asettaa rajoja itselle ja toisille.
- Oletko koskaan lopettanut ystävyyssuhdetta?
- Mieti hetkeä, jolloin halusit kokonaan luovuttaa. Mikä osa sinusta osoittautui kestävimmäksi?
- Kerro edellisestä kerrasta kun sanoit ”ei”. Miltä se tuntui?
Verbi 7: Leikkiä
Leikkiminen, leikittely on yhteydessä luovuuteen ja ongelmanratkaisuun. Leikki johdattaa realiteettien ulkopuolelle, elävöittää mielikuvitusta ja luo mahdollisuuksia. Leikki luo tilan, jossa on lupa ottaa riskejä ja kokeilla jotain uutta.
- Mitä tekisit, jos sinulla olisi ihan eri ammatti ja ura?
- Kumpi on sinulle tärkeämpää: seikkailu vai turvallisuus?
- Millainen on mielestäsi täydellinen päivä?
Siinä miten teemme työtä yhdessä on kyse niin paljon kaikesta muustakin kuin vain työstä. Esther Perel kutsuu työuran ja osaamisten lisäksi keskustelemaan ihmissuhdeosaamisesta. Tuomme työpaikoille mukanamme paitsi työhistoriamme ihmisuhteidemme historian. ”Ihmissuhde ansioluettelo” kertoo, kuinka paljon kommunikoimme, kuinka rakennamme luottamusta, miten siedämme epävarmuutta tai pärjäämme valtadynamiikan kanssa ja miten suhtaudumme konfliktiin.
Esther Perel ajattelee, että nämä seitsemän jäsentää sitä, kuinka suhtaudumme itseemme ja toisiin: pyytää, ottaa, saada, antaa, tunnustaa, vastustaa, leikkiä.
Kun vaastatte puolin ja toisin verbien tematisoimiin kysymyksiin, käynnistätte mielenkiintoisen ja merkityksellisen keskustelun. Kysymyksiin vastaamisen lisäksi voitte pohtia – vaikka keskustelun päätteeksi – millaisia oloja kysymksiin vastaaminen herätti. Mikä oli jännittävää? Missä tunsit itsesi haavoittuvaksi tai epäröit? Mikä oli erityisen mielenkiintoista? Mistä asioista halusit kuulla lisää? Pystyittekö ymmärtämään toisianne, vaikka vastauksenne olivat erilaisia? Löysittekö asioita, joissa täydennätte toisianne?
Kiinnostavaa on, että yhteistyökumppanien yhteensopivuus ei lopulta oikeastaan riipu niinkään siitä, millaisen lähestymistavan ihmissuhteisiin olette omaksuneet, samanlaisuudestanne tai erilaisuudestanne, vaan pikemminkin halukkuudestanne kohdata toisenne ja yhteinen tilanteenne yhteistyösuhteenne eri vaiheissa.
Lähteet:
Esther Perel: The Best Questions to Ask a Potential co-founder Have Nothing to do with work